Marraskuun tilinpäätös – kärsivällisyys kunniaan

Marraskuun tilinpäätös – kärsivällisyys kunniaan

Tilinpäätös 29/114. Seuraan kuukausittain oman talouteni kehitystä kohti tavoitettani, joka on miljoonan euron nettovarallisuus vuoden 2028 loppuun mennessä.

Kuinka suomalaiset selviävät pimeästä ja kylmästä marraskuusta? Tekemällä hemmetin paljon töitä. Pyrin noudattamaan tätä oppia pitkän kaavan kautta tekemällä hengästyttäviä työviikkoja ja lisäksi pumppasin jäljelle jääneen ajan täyteen opintoja. Lopputulos oli odotetunlainen eli aikaa ei jäänyt blogin kirjoittamiselle eikä oikeastaan millekään muulle “ylimääräiselle” tekemiselle. Pitkäksi venyneiden työpäivien lisäksi kävin yhden intensiivikurssin ja aloitin toisen sekä luin kolme ammattiani edistävää kirjaa, mikä on ainakin omaan historiaani peilaten suuri määrä noin lyhyessä ajassa.

Tiukalla suorittamisella oli kultareunus, kun koin, että moninaisista syistä minulla oli momentum puolellani ja päätin kutsua koolle palkkaneuvottelut. Mutufiilikseni piti paikkansa ja onnistuin neuvottelemaan itselleni lähes nelinumeroisen korotuksen kuukausipalkkaani – not bad! Ensi vuonna on taas mukava painaa duunia astetta kovemmalla tempolla, kun myös korvaus käytetystä ajasta on astetta kovempi.

Yksi työelämän suurista harhoista on, että ihmiset ansaitsisivat sen, mikä heille kuuluu. Oikeassa elämässä ihmiset ansaitsevat sen, minkä onnistuvat neuvottelemaan. Kun tämän ajattelutavan omaksuu, maailma alkaa näyttää kovin erilaiselta – mahdollisuuksia alkaa esiintyä siellä sun täällä. Kannattaa pyrkiä asettamaan itsensä aina sellaiseen asemaan, jossa oma neuvotteluvoima on mahdollisimman suuri.

Kulut paisuivat, mutta tulot kannattelivat

Näyttäisi siltä, että olen tänä vuonna pääsemässä itselleni asettamaan tulobudjettiin. Tätä voi pitää jo käytännössä varmana. Toki tämä tuntuu hienolta, mutta lopulta ainut rivi, jolla on varallisuuden kasvattamisen kannalta väliä, on ylijäämä – ja tällä rivillä olen jäämässä kauas tavoitteesta. Olen analysoinut missä mentiin metsään ja korjaavat toimenpiteet tehdään seuraavan vuoden ja tulevien vuosien budjetteihin sillä ajatuksella, että sama virhe ei toistuisi.

Marraskuun tulot olivat kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta kulut ylittivät budjetin reippaasti. Ylijäämä jakautui fifty-fifty säästöpossuun ja tasesijoituksiin.

Kulubudjettiylitykselle löytyy selvät syyt. Tarvitsin autooni uudet kitkarenkaat ajomukavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi black fridaysta tarttui matkaan uusi kahvinkeitin ja vuoden jäsenyys parturiliikkeeseen. Oikeastaan mitään muuta ei tällä kertaa budjetin ylittämiseen tarvittu, mutta ostokset olivat tarkkaan harkittuja ja tarpeellisia ja toivottavasti erittäin pitkäikäisiä. Vähemmän krääsää ja enemmän merkityksellisiä hankintoja. Mielestäni tällä mentaliteetilla voi maksimoida omaa elämänlaatuaan.

Säästämisaste oli kaukana tavoitetasosta 75%, mutta kuitenkin vielä turvallisesti hyvällä >50% tasolla. Historialliseen trendiin peilaten marraskuun säätämisaste jäi vaatimattomaksi.

Marraskuun säästämisaste jäi maltilliselle 57% tasolle. Toki tämäkin on vielä absoluuttisesti korkea taso etenkin, jos vertaa koko Suomen populaatioon. Mutta toisaalta koko populaation tavoitteena ei ole miljoonan nettovarallisuus, joten vertailu lienee turhaa tai ainakin harhaanjohtavaa. Pitkällä aikavälillä tulojen kasvaessa säästämisasteen pitäisi trendinomaisesti nousta, mutta omalla kohdallani se on nyt laskenut. Kulut ovat nyt ainakin hetkellisesti nousseet, mutta pitkällä aikavälillä pitäisi pystyä parempaan. Tämän trendin seuraaminen on tärkeää, jotta lipsuminen elämäntapainflaatioon ei tapahdu salakavalasti otteen hieman herpaantuessa.

Sijoitukset mörnivät martaisissa tunnelmissa

Koko kuukausi tasaista sivuttaisliikettä ja sitten monen prosenttiyksikön romahdus juuri ennen kuun päättymistä. Marraskuun pörssisää oli vähintäänkin jossain masentavan ja antiklimaattisen välimaastossa. Hieman lohdutti se, että myös indeksi lopulta painui miinukselle enkä hävinnyt vertailussa kuin 0,2%-yksikköä. Salkkuni kokoon suhteutettuna tämä tarkoitti noin 500 euron tappiota indeksille. Kuittaan tämän tappion mukisematta ja pyrin karistelemaan marraskuun tuhkat harteiltani mahdollisimman nopeasti.

Marraskuussa salkkuni laski noin 2,6% samalla, kun vertailuindeksi laski noin 2,4%. Kohtuullisen tasoissa mentiin, vaikka pieni tappio tulikin.

Marraskuiset peliliikkeet salkussani olivat kuin heinäsirkat kesäöisessä ruohikossa; tasaista sirkutusta eikä mitään havaittavaa liikehdintää. Ostin ETF-kuukausisäästöjä 1000 eurolla, kuten on ollut tapana, mutta muilta osin hiljaista oli. En ehtinyt kovin tarkkaan seurata pörssiä ja jälki oli sen mukaista. Q3-tuloskausi oli kauttaaltaan pehmeä verrattuna edellisiin tuloskausiin, jotka ovat olleet täyttä timanttia. Toisaalta myöskään mitään merkittävää indikaatiota heikentyvään suuntaan ei yhtiöiden tuloskunnoista saatu. Pitää vain jaksaa istua kyydissä ja odotella tulevia uutisia optimistisella asenteella.

Riskit alkavat nostaa päätään sen suhteen, että ovatko tulokset kuplassa korkeiden arvostustasojen lisäksi. Laukkaava inflaatio ja Fedin koronnostot vastatoimena yhdistettynä laskeviin tuloksiin olisi murhaava tuplavipu alaspäin osakkeiden hinnoille. Tällaisessa skenaariossa kannattaisi olla käteistä salkussa odottamassa hyvää tilaisuutta päästä markkinoille. Tällä hetkellä pyrin toimimaan niin, että laskumarkkinassa kuivaa ruutia riittäisi lauottavaksi vähän isomminkin.

Nettovarallisuus jatkoi soutamista ja huopaamista

Voi pyhä sylvi tätä soutamista ja huopaamista! Kohta puoli vuotta on nettovarallisuuteni pyörinyt saman pienen vaihteluvälin sisällä. Viime vuosien mukavan tasaiseen kasvuun nähden tämä tuntuu kovin hapokkaalta. Lisämausteensa soppaan tuo vielä se, että koko ajan on pyöritty lähellä 400 000 euron etappia, jonka ylittäminen olisi mukava saavutus. Ei kai tässä auta muu kuin hengittää syvään ja opetella kärsivällisyyttä.

Nettovarallisuuteni laski noin 6000 eurolla marraskuun aikana johtuen pääosin pörssin alamäestä, mutta myös bitcoinilla oli osuutta asiaan.

Miinusta tuli noin 6000 euroa, joka ei ole suuri summa historiaan peilaten. Kasvukuukausina nettovarallisuuteni on tänä vuonna noussut keskimäärin 21 500 euroa ja laskukuukausina tippunut keskimäärin 11 000 euroa. Toki vielä muutama vuosi sitten kuuden tonnin lasku olisi ollut katastrofaalinen, mutta juuri tästä syystä suhdeluvut ovat niin hyödyllisiä: kun perspektiivit muuttuvat omaisuuden kasvaessa, myös suhtautumisen absoluuttisiin lukumääriin pitää muuttua.

Marraskuun aikana pyrin kasvattamaan käteispositiotani siltä varalta, että pörssit alkaisivat notkua. Kasassa on parisenkymmentä tuhatta ja Nordnetin superluotto, joten tarpeen vaatiessa peliliikkeitä on mahdollisuus toteuttaa.

Nettovarallisuus laski tasolle 382 900 euroa. Edelliskuuhun verrattuna laskua tuli -1,6%, mutta vuoden takaiseen nähden ollaan vielä 75% plussalla.

Pörssi päätti järjestää kunnon trillerin 400 000 euron tavoitteeseeni peilaten. Joulukuu tulee nyt määrittämään pääsenkö tähän tavoitteeseen vai en. Laitan kaiken toivoni joulupukkiralliin, sillä Harvia ei ainakaan enää näyttäisi nousevat 80 euroon osakkeelta tämän vuoden puolella. Sinänsä 17 000 euron nousu joulukuussa ei olisi mikään mahdottomuus, joten toivoa on vielä yllin kyllin jäljellä.

Joulukuun toiveet

Rakas joulupukki, olen ollut kiltti poika. Olen tiskannut tiskit, pessyt pyykit, imuroinut lattiat ja muutenkin pitänyt kodin siistissä kunnossa. Lisäksi olen ollut ahkera auttamaan lähimmäisiäni. Voisimmeko saada jouluksi leudot kelit ja kunnollisen nousurallin pörssiin. Muuta en toivo. Kiitos!

T.A.

Leave a Reply