Toukokuun tilinpäätös – taistelu saavutetuista eduista

Toukokuun tilinpäätös – taistelu saavutetuista eduista

Toukokuussa blogini aktiiviseuraajat saattoivat huomata, että kirjoitin tekstejä normaalia vähemmän. Tämä johtui siitä, että jouduin laittamaan kaiken keskittymiseni työasioihin. Tiimini koko käytännössä tuplaantui ja vastuullani oli paljon perehdytystä sekä uuden kokonaisuuden saattaminen hyvään vauhtiin. Käytännössä suoriutumistani siis arvioitiin sen mukaan kuinka uudet osaajat pääsivät työhönsä kiinni. Varaa epäonnistumiselle ei ollut ja panokset olivat korkealla. Tilanne ei toki ole vielä ohi, mutta ehkä suurin savotta on jo takana ja nyt voi taas keskittyä muihinkin asioihin.

Iltaisin vähäinen aikani meni kuun alkupuolella makrotalouden ja salkkuyhtiöideni seuraamiseen. Salkkuni tuli alas ja kovaa tulikin, kunnes kuun puolivälissä alettiin taas nousta. Tuntemukseni pörssikuukaudesta ovat hämmentyneet, mutta en valita, koska sain kuun pohjilta ongittua mukavan lisäoston salkkuun ja lopulta päästiin ihan mukavasti plussalle. Bitcoin sen sijaan ei pärjännyt läheskään yhtä hyvin. Taisi suurimmat ilmat valua pihalle siitä kuplasta, mutta vielä tässä on vuotta jäljellä, joten istutaan kyydissä ja nautitaan vuoristoradasta.

Media tarjosi toukokuussa erinomaista viihdettä. Twitteriä tuli ahmittua vähän liiankin kanssa, mutta olen ilolla ja ihaillen seurannut kuinka Jarno Liskistä (@jliski) on kuoriutunut todellinen suomalaisen korruption vastainen sankari. Pienen piirin suhmurointiin pitää suhtautua vakavasti etenkin, kun maamme veroaste on jo globaalissa vertailussa viritetty tappiinsa. Suomessa korkeaa veroastetta pidetään itsestäänselvyytenä, mutta sen voi myös nähdä hallinnon tehottomuutena ja kyvyttömyytenä uudistua. Matalien verojen tulisi olla tavoittelun ja ylpeyden aihe, sillä se tarkoittaisi, että maata on johdettu tehokkaasti ja kurinalaisesti rönsyilemättä pois olennaisesta. Valitettavasti emme voi tällaista kunniaa kotiinpäin vetää tai sitten emme ole itsellemme rehellisiä.

Kulut pomppasivat korkealle

Toukokuussa kulut lähtivät laukalle kuin nuori varsa vehreälle kevätlaitumelle. Ruokakauppaan valui normaalia enemmän hilloa, pihalle ilmeistyi uutta grilliä, auto kävi (riipaisevan kalliissa) huollossa ja lahjoja tuli osteltua vähän sinne sun tänne. Kaiken tämän jälkeen sijoitettavaksi jäi vielä yli pari tonnia, joten lopputulos ei kuitenkaan ollut mikään katastrofi. Parempaankin on päästy, mutta onneksi nyt realisoituneet kulut eivät ole luonteeltaan toistuvia. Valitettavasti kulut eivät tule heti loppumaan, kun auton huollossa ilmeni korjaustarpeita ja vakuutusmaksukin on tulossa… noh, c’est la vie.

Toukokuun tuloslaskelma. Puolet kulutukseen, puolet säästöön. Tärkeimmät rivit – tulot ja ylijäämä – ovat vielä budjettia edellä vuoden alusta asti tarkastellessa.

Nettotulot olivat neljän tonnin paremmalla puolella, mutta jäivät selvästi budjetoidusta 5000 eurosta. Kulut olivat verrattain korkealla yli 2100 euron tasolla, jossa ne viimeeksi ovat olleet viime vuoden heinäkuussa – hämmentävästi euron tarkkuudella samassa lukemassa. Kolmen ja puolen vuoden seurantahistorian ajalta kuluni ovat ylittäneet 2000 euron rajan 6 kertaa, joten kyllä tämä kohtuullisen harvinaista on. En enää keksi skenaariota, jossa pääsisin kulujen osalta budjettiin tänä vuonna ja tulotkaan tuskin yltävät budjetoituun. Tästä huolimatta teen parhaani.

Varallisuuden kasvaessa houkutus kuluttaa yhä enemmän kasvaa jatkuvasti. Vaatii jatkuvaa taistelua itseään vastaan pitää kulutushanat pienellä ja ohjata suurin osa pääomista sijoituksiin. Alan ymmärtää miksi niin moni siirtyy tässä vaiheessa mukavuusalueelle ja varallisuuden kasvu tyssää. Syy on yksinkertainen: se tapahtuu kuin itsestään! Ilman miljoonan tavoitettani tuskin olisin päässyt näinkään pitkälle.

Toukokuussa säästämisaste tippui tasolle 50%. Nyt oltiin kaukana budjetoidusta 75% tasosta.

Säästämisaste romahti. Pahoin pelkään, että tulevat kuukaudet eivät tuo suurta helpotusta tälle saralle. On tulossa vakuutusmaksua, auton korjausta, kesämatkoja, juhannusta, päivitettävää kalustetta ja kaikenlaista muuta mukavaa, mutta säästämisasteen kannalta tuhoisaa tekemistä. Kaiken tämän keskellä on tarpeen pitää mielessä, että jokainen euro kotiinpäin merkitsee, eikä pidä antautua kuluttamisen kapillaari-ilmiöön.

Toukokuinen vuoristorata

Toukokuu ja sijoitussalkku… oh boy. Ensimmäinen viikko sahattiin päivittäistä 2% laskua ja nousua vuoron perään. Sitten otettiin 6% mahalasku muutamassa päivässä, jonka jälkeen pohjilta noustiin 11% ylöspäin kuun toinen puolisko lähes ilman laskupäiviä välissä. Samaan aikaan indeksi pörisi eteenpäin pienellä volatiliteetilla päätyen 2% plussalle. Hetken näytti rumalta, mutta lopulta peittosin vertailuindeksin 3%-yksiköllä, mikä oman salkkuni kokoon suhteutettuna tarkoitti noin 7000 euron ylituottoa.

Toukokuussa salkkuni nousi 5%. 13 kuukauden seurantahistoriassa ei nyt ole yhtään miinuskuukautta, mikä on erinomainen asia, mutta kertoo myös positiivisesta markkinakehityksestä, kun vertailuindeksikin on ollut vain kahdesti pienellä miinuksella.

Tein ETF-kuukausisäästöjen lisäksi yhden oston kuukauden aikana. Kuun puolivälissä kasvatin Harvia-positiotani 100 osakkeella eli noin 9% lisäyksellä aiempaan positiooni. Jo viime kuussa hehkutin Harviaa, mutta he tekivät sen taas! Kiramin osto oli hieno kehitysaskel yhtiölle kohti uutta tuotekategoriaa, jolla on vahvat synergiat perusliiketoiminnan kanssa. Harvia on aivan uskomattomassa vedossa. M&A-optioita on käytännössä rajattomasti ja markkina on globaalisti kasvava ja erittäin fragmentoitunut. USA on vasta herännyt saunomiseen ja Kiinassa se on vielä pienen piirin juttu. Saksassakin yksityissaunat ovat harvinaisia, joten potentiaalia on mikäli siellä trendi muuttuu. Näen Harvialle kasvua useaksi vuodeksi eteenpäin mikäli vain pakka pysyy kasassa.

Perustelin Harvia-lisäystäni tulevalla yritysostolla. Tällä kertaa osui aika hyvin lankulle. Toki jos olisin tiennyt, että jotain ostetaan näin nopeasti, olisi lisäykseni ollut muutamaa kertaluokkaa suurempi ja vivutettuna.

Yleisesti katsoen pörssissä on nyt kallista. Kasvusta joutuu maksamaan todella paljon. Pääsääntöisesti kerään nyt käteispuskuria hyviä ostopaikkoja varten. Matalasta aktiviteettitasosta huolimatta seuraan markkinoita tiiviisti.

Nettovarallisuus taisteli asemistaan

Nettovarallisuuden kasvu ja tietylle tasolle pääsy on kuin saavutettu etu. Siitä ei halua luopua kynsin eikä hampain vaikka tietäisi, että se on hataralla pohjalla. Toukokuussa oli tällainen tunne, kun koko kuukausi oli käytännössä kamppailua asemien pitämisestä. Bitcoin otti suurimmat kuukausilaskut 10 vuoteen. Tämän laskun paikkaamisessa oli töitä konsanaan eikä kuun puoliväliin mennessä pörssikään juuri helpottanut. Yhteisvaikutuksena suurimmillaan käytiin yli 24000 euroa miinuksella, mutta lopulta kuukausi päättyi noin 2500 euroa pakkaselle. Vaikka näissä graafeissa näkyy miinusta, oma ajatukseni on, että nyt säästyttiin saavutettujen etujen menetykseltä ja saatiin asemat pidettyä.

Varallisuuden muutos toukokuun aikana. Bitcoin romahti ja pörssi pelasti. Kokonaisuus raikkaasti pakkasella noin 2500 euroa.

Bitcoin laski kuun aikana 35%. Se viimeinen ja kriittinen nousupyrähdys jäi saamatta, kun altcoinit vielä jaksoivat kirmata uusiin huippuihin yksi toisensa jälkeen. Ehkä liian moni odotti vielä yhtä nousua tulevaksi ja siksi se jäi tulematta, en tiedä. Tällä kertaa en voittanut tässä ponzi-pelissä, vaan olin ‘greater fool’, kun en myynyt huipuissa. Toisaalta en myöskään ostanut huipuissa, joten lähinnä nautin vuoristoradasta. Bitcoinien louhinnan ympäristökysymyksistä näyttäisi tulleen kynnyskysymys instituutionaalisille sijoittajille, joille ESG on tärkeä asia. Taas yksi pullonkaula bitcoinin kasvulle – näitähän on riittänyt ja varmasti tulee jatkossakin riittämään.

Nettovarallisuus laski toukokuussa 330 100 euroon pysyen kuitenkin tuon kymmenluvun paremmalla puolella. Sijoitussalkku kasvoi uudelle kymmenluvulle 230 100 euroon.

Toukokuussa oltiin kokonaisnettovarallisuudessa lähellä kahta psykologisesti tärkeää rajaa; laskusta huolimatta kokonaisuus pysyi 330 000 euron paremmalla puolella ja salkku nousi niukasti uudelle kymmenluvulle yli 230 000 euron. Kokonaisuutena arvioisin, että bitcoinin jyrkkä lasku pienensi nettovarallisuuteni riskitasoa, mikä luo hyvän lähtöasetelman kesäkuuta ajatellen. 400 000 euron bonustavoitteeni ei ole vielä mitenkään mahdoton, vaikka toki keskimäärin 10 000 euron kuukausinousuissa on varsin kiitettävästi tekemistä.

Kesäkuu on epävarma kuin juhannussää

Nyt on sellainen tunne, että kesäkuun pörssitapahtumien tai bitcoinin hintakehityksen ennustaminen on kuin yrittäisi ennustaa juhannussäätä. Mitä vain voi tapahtua. Toivottavasti noustaan uusiin ennätyksiin, mutta en olisi yllättynyt mikäli jostain syystä markkinat päättäisivät kotiutella voittoja ja laskea riskitasoja. Toisaalta nyt on heitelty ajatuksia, että meillä voisi olla edessä uusi kultakutritalouden periodi ja mikäli tämä skenaario toteutuu, nyt ei missään nimessä ole oikea aika myydä osakkeita pois.

Mukavaa kesän alkua ja juhannuksen odotusta lukijoille – ja muistakaa äänestää kuntavaaleissa!

T.A.

Nappaa parhaat sijoituskirjat jo hyvissä ajoin mukaan mökille.

Leave a Reply