Tilinpäätös 43/114. Seuraan kuukausittain oman talouteni kehitystä kohti tavoitettani, joka on miljoonan euron nettovarallisuus vuoden 2028 loppuun mennessä.
Vuosi lähti käyntiin mukavin askelin; pörssit alkoivat elpyä kuin tilauksesta vuoden vaihtuessa, sää pysyi leutona, sähkö oli verrattain edullista ja bitcoin sekin otti harppauksen ylöspäin. Suurempien kuluerien loistaessa poissaolollaan kassavirtakin oli viime kuukausia terveempi. Ja päivät pitenevät nopeasti. Tammikuu maistui varsin hyvälle!
Tuloslaskelma oli tasapainossa
Laadin tammikuussa itselleni koko vuodeksi budjetin. Kokonaisuutena kuukausi meni hyvinkin budjetissa hahmottelemieni suuntaviivojen mukaan. Tulot olivat normaalia korkeammat arvonlisäverojen palautusten takia, joita sain sekä metsätalouden hankinnoista että oman osakeyhtiöni ostoista. Verottaja käsitteli hakemukset kiitettävän nopeasti ja ilmeisesti summat olivat niin pieniä, että ainakaan toistaiseksi kysymyksiä ei tullut.
Kulupuolella suurimmat erät olivat sähkölasku joulukuulta ja asuntolainojen korot. Menimme joulukuun pörssisähköllä, jossa keskihinnaksi muodostui 29 senttiä kilowattitunnilta, johon päälle tulee vielä siirto ja sähkövero. Yhteensä maksettavaa pamahti yli 1100 euroa, josta oma osuuteni oli puolet. Muilta osin kulut olivat hyvin maltilliset, mikä ei itseäni lainkaan haittaa. Oli mukava tallettaa ylijäämää yli 2000 euroa, kun pari edellistä kuukautta olivat olleet talletusten kannalta negatiivisia.
Sijoitusasuntomme korkomenot räjähtivät tammikuussa, kun joulukuisen korontarkistuspäivän jälkeiset korkokulut tulivat maksuun. Päätimme uudelleenrahoittaa tuon asuntolainan ja nyt meillä on viitekorkona kolmen kuukauden euribor ja saamme samalla kirjata lainan korot tulonhankkimisvähennyksiin. Käytännössä lainan korko pysyi samana, mutta lisänä tuli verovähennysoikeus – ja mikäli korot lähtevät tästä laskuun, niin 3kk euribor reagoi suhteellisen nopeasti. Toki riski on olemassa myös toiseen suuntaan.
Tavallista hieman korkeammat tulot auttoivat puskemaan säästämisasteen viime kuukausia korkeammalle tasolle. Budjetti tälle vuodelle on 68%, joten tammikuun 66% oli varsin hyvä luku. Viime vuoteen peilaten koko alkuvuosi oli todella hyvä säästämisasteen kannalta, joten samanlainen talven hiljainen trendi kävisi tänäkin vuonna oikein mukavasti.
Sijoitukset lähtivät liikkeelle erinomaisesti
Indeksin peittoaminen “kaksinkertaisesti” on harvinaista herkkua, kuten alla oleva graafi kertoo, mutta tammikuussa se taas tapahtui. Indeksin noustessa 3%, oma salkkuni nousi 6%. Näillä luvuilla ylituottoa indeksiin nähden kertyi 6800 euroa, joten tässä ei ole varaa valittaa. Tätä myötä koko vuoden tuottotavoitteeni tulee nopeasti täyteen, mutta liika tuuletus ei ole hyväksi näinä epävarmoina aikoina, jolloin markkinan liikkeet molempiin suuntiin ovat erittäin nopeita ja jyrkkiä.
Tein kuun aikana indeksisijoitusten lisäksi yhden osakepoiminnan, kun lisäsin pitkästä aikaa Admicomia salkkuuni. Kyseessä on laadukas SaaS-yritys, jollaisia mielelläni pidän salkussani, samalla alalla kun itsekin olen töissä. Ruoriin on hiljattain astunut uusi toimitusjohtaja Petri Kairinen ja firman talousjohtajana on meidän osakepoimijoiden hyvin tuntema Petri Aho, entinen Inderesin analyytikko, joka varmasti osaa pitää firman talouden oikealla uralla. Toivottavasti yrityksen työntekijöillä ei mene Petrit sekaisin ja sähköpostit vääriin osoitteisiin. 😉 Kyseessä on siis laadukas yhtiö hyvillä tunnusluvuilla, sijoitusstrategiaani sopivalla profiililla ja luotettavalla johdolla varustettuna. Nyt osakkeen arvostus oli tullut sen verran alas, että koin sopivan hetken koittaneen uudelle positiolle.
Nettovarallisuus erinomaisessa nousussa
Vuosi 2022 oli todellista kyntämistä nettovarallisuuden osalta. Oli mukava päättää heti kättelyssä tammikuu edellisvuoden korkeinta tasoa korkeammalle tasolle. Vielä ovat vuoden 2021 huiput kuitenkin kaukana, mutta eivätköhän nekin vielä sieltä tule aikanaan vastaan. Suurimmat kasvuajurit olivat sijoitukset, jotka nousivat yhteensä 17 300 euroa kuun aikana. Tälle vuodelle budjetoimani tuotto sijoituksista oli 28 000 euroa, joten tästä ei enää kovin kaukana olla näin vuoden ensimmäisen kuukauden päätyttyä.
Näyttäisi siltä, että markkinoiden riskinottohalukkuus on taas noussut, kun keskuspankkien koronnostosykli alkaa tulla päätökseensä. Kasvuosakkeet nousivat indeksejä nopeammin ja bitcoin heräsi talviunesta reippaalla 37% nousulla. Mikäli sama meno jatkuu, on tämä hyvä uutinen omalle nettovarallisuudelleni, mutta toisaalta en katsoisi pahalla vielä yhtä romahdusta pörssissä, jolloin voisin laittaa loputkin käteiset töihin. Tässä ei enää ole tulossa isoja hankintoja helmikuun aurinkopaneelien jälkeen, joten jos halvalla saisi osakkeita, voisi siinä olla oiva loppusijoituspaikka lopuille käteisille.
Oli mukava aloittaa tämä vuosi karistelemalla viime vuoden tomut harteilta yltämällä nettovarallisuudessa korkeammalle kuin kertaakaan viime vuoden aikana. Alas painetut pörssin arvostustasot saivat nyt vähän lihaa luiden ympärille, vaikka vielä on aika pitkä matka siihen, että luuta peittävä uloin kerros olisi paksu annos ihraa, kuten vuonna 2021 selvästi oli. Näillä korkotasoilla ei ole mitään asiaa vuoden 2021 arvostustasoille, mutta mikäli korkotrendi tästä hiljalleen kääntyisi alaspäin, voisi hidas – ja toivottavasti pitkä – nousu alkaa. Samalla palautuisi myös kuluttajaluottamus ja ehkä meille tulisi mahdollisuus aikanaan siirtyä kultakutritalouteen. Sinne pääsemiseksi toki pitäisi selättää ja välttää aika monta kriisiä.
Helmikuussa lisää auringonpaistetta
Helmikuu on lähtenyt vauhdilla käyntiin pörssin puolella. Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu makrotaloudessa, en näe miksei liike ylöspäin voisi jatkua pitempäänkin. Korkosykli on oletettavasti huippujen tietämillä ja lasku siintää horisontissa. Inflaatio alkaa hiljalleen hellittää. Sähkön hinta on painunut alas. Kuluttajaluottamus on palautumaan päin. Työllisyys on pysynyt hyvänä.
Henkilökohtaisessa taloudessamme pääsemme helmikuussa jännän äärelle, kun aurinkopaneelit asennetaan kotimme katolle. Kulutuskäyrien lisäksi pääsemme seuraamaan tuotantokäyriä ja siitä alkaakin sitten kova optimointi sähkön kulutuksen, tuotannon ja myynnin välillä. On myös mielenkiintoista päästä seuraamaan kuinka investointi alkaa maksaa itseään takaisin ja päästä tekemään takaisinmaksuennusteita eri poistoajoilla ja sähkön hinnoilla.
Kevättä kohti,
T.A.
