Maaliskuu 23 – Hyvä paha pankkikriisi

Maaliskuu 23 – Hyvä paha pankkikriisi

Tilinpäätös 45/114. Seuraan kuukausittain oman talouteni kehitystä kohti tavoitettani, joka on miljoonan euron nettovarallisuus vuoden 2028 loppuun mennessä.

Maaliskuu oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen kuukausi. Markkinoilla nähtiin ensimmäiset kunnolliset kriiseilyt koronnostojen seurauksena, kun Silicon Valley Bank meni nurin ja Credit Suisse pakkonaitettiin UBS:lle Sveitsin viranomaisten toimesta. Inflaation pakottamana keskuspankit joutuvat vielä nostamaan korkoja oireilusta huolimatta, mutta todennäköisesti koronnostot alkavat olla lähellä loppuaan. Toivottavasti myös inflaatio on lähellä huippujaan tai muuten joudutaan vielä suuriin vaikeuksiin korkojen noustessa tasolle, jota systeemi ei kestä.

Suomi pääsi vihdoin ja viimein Natoon. Kunhan jatkossakin pidämme huolen omasta puolustuksestamme emmekä laiskistu jäsenyyden myötä, niin ehkä me suomalaiset voimme vihdoin hengittää vähän vapaammin naapurin nallekarhun hellässä syleilyssä. Parhaassa tapauksessa jäsenyys tuo alueellemme geopoliittista vakautta ja sitä myötä lisää ulkomaisia investointeja, kun maamme riskitaso on pienentynyt ulkomaalaisten sijoittajien silmissä.

Sunnuntaina käydään eduskuntavaalit ja määritetään maamme tulevaisuus. Mikäli nykyinen tulevilta sukupolvilta eväitä syövä linja jatkuu, syvenee ahdinkomme ja näköalattomuus lisääntyy – niin heikosti tätä maata on viimeiset neljä vuotta johdettu. En voi olla ajattelematta, etteivätkö yleinen näköalattomuus ja nuorten pahoinvointi olisi toisiinsa sidoksissa olevia asioita. Paisuvan terapiabudjetin sijaan tarvitsisimme politiikan linjan, joka antaisi selvän näkymän valoisampaan, toiveikkaampaan tulevaisuuteen nuorille. Sellaiseen tulevaisuuteen, jossa elintaso ei kurjistu aiempia sukupolvia heikommalle tasolle, kaduilla ei tarvitse pelätä tulevansa ryöstetyksi, verotaakka ei purista kansalaisia alleensa ja poliitikot aidosti ajavat kansalaisten etua omansa ja lähipiirinsä edun sijaan. Sipilän kaudella mielestäni tällaisia elementtejä oli ilmassa, mutta valitettavasti Rinteen ja Marinin hallitukset romuttivat toiveikkuuden hyvin tehokkaasti keskittymällä täysin toissijaisiin asioihin ja ratkaisemalla kaikki ongelmat velkarahalla paremmin organisoidun tekemisen sijaan.

Odotuksia suuremmat kulut rasittivat ylijäämää

Maaliskuun tuloslaskelma oli positiivista luettavaa suurista kuluista huolimatta. En ollut budjetoinut mukaan liittojen neuvottelemaa kertaerää, joka maksettiin meille maaliskuussa. Se oli suuruudeltaan 12,5% yhden kuukauden palkasta, joten maaliskuun tuloni saivat siitä mukavan kertaluontoisen noston – vaikkakin 58% marginaalivero varmistaa, että suurin osa tuosta rahasta meni muualle kuin omaan taskuuni.

Maaliskuun tuloslaskelma oli mukavaa luettavaa. 60% ylijäämä jakautui tasaisesti sijoituksiin ja säästöpossuun.

Maaliskuun kulut olivat varsin maltilliset muilta osin paitsi hyvinvointikategoriassa. Olen viime vuosina käyttänyt merkittävät määrät rahaa omaan hyvinvointiini sillä ajatuksella, että investointi itseeni antaa suurimman tuoton käytetylle pääomalle, vaikkakin tuotto on vaikeasti mitattavissa. Suosittelen samaa kaikille muillekin: investoikaa itseenne niin paljon kuin on tarpeen. Pääomantuotot ovat täysin eri tasolla kuin passiivisessa indeksisijoittamisessa. Tällä kertaa en kuitenkaan osannut budjetoida tarpeeksi pääomia tähän kategoriaan, joten tulen ylittämään budjetin tältä osin. Katson, jos saisin vuoden edetessä tuota ylitystä paikattua muista kuluista, mutta kokonaisuutena budjetti oli aika tiukka eli se ei ehkä täysimääräisesti onnistu.

Säästämisaste jäi maaliskuussa hiukan budjetoidusta 68% tasosta.

Säästämisaste jäi tasolle 60% maaliskuussa ja vuoden alusta se on vain 13% kumulatiivisesti. Tämä tulee korjautumaan tulevina kuukausina, kun bonuksia menee maksuun, mutta kulujen pitäminen kurissa tulee näyttelemään tärkeää roolia säästämisasteen korkealla pitämisessä läpi koko loppuvuoden.

Sijoitukset selvisivät pankkikriisistä ehjinä

Maaliskuussa nähtiin jännittäviä hetkiä markkinoilla, kun pankkimaailmassa rytisi. Omat sijoitukseni onneksi selvisivät näistä kauhuista säikähdyksellä – ainakin näin toistaiseksi. Vertailuindeksi jäi jälkeen 4%-yksikköä eli ylituottoa kertyi mukavat 8000 euroa. Kasvuosakesalkkuni selvästi piti siitä, että koronlaskut muuttuivat todennäköisemmiksi jo tänä vuonna sen jälkeen, kun kävi selväksi, että nykyisistä korkotasoista ei selvitä ilman oireilua.

Osakesalkkuni nousi yhden prosentin maaliskuussa samalla, kun indeksi lasku 3% eli ylituottoa kertyi 4%-yksikköä.

Innostuin pitkästä aikaa ostamaan osakkeita maaliskuussa. Olin jo pitkään silmäillyt Reveniota sillä silmällä, että olisi mukava kasvattaa positiotani. Hyvän Q4-tuloksen ja Inderesin päivitetyn laajan raportin jälkeen päätin viimein vetää ostohousut jalkaan ja kasvatin positiotani pari päivää ennen osingon irtoamista. Tuo positio on nyt 13% plussalla ja sain vielä osingot päälle, joten ainakin näin lyhyellä aikavälillä sijoitus vaikuttaisi onnistuneelta. Erityisesti Reveniossa houkuttaa potentiaali yritysostosta valokerroskuvausmarkkinalla, jossa Reveniolla ei ole vielä tarjoomaa, mutta laaja myyntiverkosto olisi jo valmiina mikäli sopiva ostokohde löytyisi. Tämä tulee siis optiona erinomaisesti kehittyvän nykyisen liiketoiminnan päälle.

Maaliskuu jakoi osakesalkkuni selkeisiin voittajiin ja häviäjiin.

Lisäoston myötä Revenio on nyt salkkuni kolmanneksi suurin omistus Harvian ja Qt:n jälkeen hieman yli 20 000 euron positiolla. Oli mukava nähdä uusin lisäys kuukauden kovimpana kasvajana. Markkinat tuntien tosin asiat, jotka menevät nopeasti ylös, tulevat usein vieläkin nopeammin alas eli ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Edellinen Revenio-lisäykseni tapahtui 3 vuotta sitten. Tätä kun hieman palastelee, niin tässä touhussahan alkaa hiljalleen olla pitkäjänteisyyden makua!

Nettovarallisuus kasvoi mukavan rauhallisesti

Kuukaudet jolloin kaikki kategoriat (pl. auto) ovat plussalla ovat harvinaista herkkua. Tätä herkkua päästiin maistelemaan maaliskuussa, kun osinkoja kilahteli ja muutenkin meno oli lämmintä. Osinkokauden avasivat Talenom ja Admicom, mutta lisää on tulossa; ennusteeni mukaan tästä vuodesta tulee absoluuttisina euroina mitattuna salkkuni paras osinkovuosi koskaan.

Autoa lukuunottamatta kaikki kategoriat kehittyivät positiivisesti maaliskuun aikana. Yhteensä nettovarallisuus kasvoi noin 8700 euroa.

Suurin nousu oli bitcoinin arvossa, joka otti kovia harppauksia ylöspäin pankkikriisin iskiessä päälle. Ilmeisesti perinteisen finanssimaailman rakoilu loi kysyntää vaihtoehtoiselle arvonsäilyttäjälle. Bitcoinin historiaan peilaten arvonmuutokset olivat kuitenkin hyvin maltillisia eli ei tässä mistään kultaryntäyksestä ollut kyse. Osakesalkku oli lähes koko kuukauden miinuksella, mutta punnersi viimeisen kahden päivän aikana plussalle, mikä oli sekin mukava yllätys. Kokonaisuutena noin 8700 euron nousi oli erittäin tervetullut lopputulema, johon voin hyvin olla tyytyväinen.

Maaliskuussa kellotettiin taas uudet vuoden huiput, kun nettovarallisuuteni nousi lukemaan 369 100 euroa.

Kuukausi kerrallaan uudet huiput nettovarallisuudessa ovat lähempänä (edellinen huippu 389 000 euroa lokakuussa 2021), mutta tällä kertaa ilman massiivista kuplaa osakemarkkinoilla. Toki puheita romahduksesta näkee vieläkin – ja hyvin markkinat voivatkin romahtaa, mikäli jotain menee pahasti rikki – mutta yhä enemmän näyttää siltä, että pohjat on nähty ja hiljalleen uusi nousu koittaa. 400 000 euron rikkoutuminen tulee olemaan henkisesti merkittävä rajapyykki, sillä toissavuonna käytiin hyvin lähellä ennen kuin loputtomalta tuntuva alamäki alkoi.

Huhtikuun mietteet

Sunnuntain vaalien tulos tulee määrittämään huhtikuun puheenaiheet. Henkilökohtaisesti toivon, että saamme porvarihallituksen ja että sekä Liberaalipuolue että Korjausliike nousevat eduskuntaan uusina puolueina. Aika on kypsä sille, että valtio keskittyy ydintehtäviinsä ja turhia rönsyjä karsitaan. Täystyöllisyystilanteessa on järjetöntä, että valtio on samaan aikaan velkakierteessä ja lisäarvoltaan vähäisiä tehtäviä ylläpidetään verovaroin. Nyt olisi erinomainen hetki vapauttaa lisää työvoimaa yksityiselle puolelle kasvattamaan veropottia ja samalla pienentää meidän kaikkien verotaakkaa – unohtamatta tulevien sukupolvien eväiden syömisen lopettamista.

Suomessa talouden dynamiikka on käsittämättömän heikolla tasolla. Vakiintuneet instituutiot eivät ole pystyneet osoittamaan uudistumiskykyä ja kotimaamme on tipahtanut verrokkimaiden kelkasta. Instituutiot kaipaisivat nyt ravistelua (tosin ei sillä tavalla kuin pääministeri-instituuttia ravisteltiin viime hallituskaudella), jotta saisimme joustavammat työmarkkinat, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaisivat tehokkaammin ja resurssit tehokkaammin hakeutuisivat sinne, missä ne eniten saisivat aikaan lisäarvoa talouteen.

Toiveikasta vaalisunnuntaita lukijoille!

T.A.


Vihreä possu äänestämässä eduskuntavaaleissa.