Heinäkuun tilinpäätös – nautiskelua ja vaurastumista

Heinäkuun tilinpäätös – nautiskelua ja vaurastumista

Heinäkuu kului hedonistisesti elämästä nauttien ja akkuja lataillen. Vaikka töitä teinkin koko kuukauden, kävivät työtehot kohtuullisen maltillisilla kierroksilla, kun tärkeimmät sidosryhmät lomailivat. Nakkirästejä sai kyllä ansiokkaasti hoidettua pois työjonosta ja kerrankin oli kunnolla aikaa huolellisesti syventyä data-analyysiin. Niin sanotusti tuli paranneltua taloa entistä ehommaksi, jotta se kestää syksyn tulevat myrskyt aikaisempaa paremmin.

Vapaa-aika tuli vietettyä ulkoilun ja kaupunkimatkailun merkeissä aina, kun hurjimmat helteet hieman hellittivät. Rahaa ei tullut erityisemmin säästeltyä, vaan ne nautinnot kulutettiin, jotka tuntuivat hyvältä. Tämä oli ihan virkistävää vaihtelua normaaliin elämään. Samalla tuli huomattua, että aika paljon saa sykkiä ja juosta kaupungilla, että kaikki tulot saa käytettyä. Peruspalvelut eivät loppujen lopuksi rokota lompakkoa kovin pahasti – ellei nyt ihan silmittömästi innostu tuhlailemaan.

Ylijäämä oli poikkeuksellisen matala

Heinäkuun tuloslaskelma vei minut ajatuksissa takaisin vuoden 2019 syksyyn. Kävimme tuolloin vaimon kanssa etelässä lomalla. Tuo on viimeisin kerta, kun ylijäämä ja säästämisaste ovat olleet tätä heinäkuuta matalammalla tasolla. Voisi siis todeta, että kaikki meni mikä tulikin. No ei ihan kaikki, koska mukana on myös kiinteät tasesijoitukset eli tonni ETF:iin ja asuntolainan lyhennys, jotka pumppaavat nettovarallisuuttani, mutta näiden lisäksi säästöpossuun liikeni vain hiluja.

Heinäkuun tuloslaskelma. Vielä ollaan edellä budjettia tärkeimmällä rivillä eli ylijäämässä, mutta niukasti.

Tavanomaista korkeampien kulujen syynä oli vuosittaiset vakuutusmaksut, jotka maksan könttänä optimoidakseni S-bonukset. Kotivakuutus ei maksa paljon, mutta on tuo auto vain kallis peli, ei siitä mihinkään pääse. Grillikauden vaikutuksesta ruokaan upposi normaalia enemmän rahaa, mutta onneksi ei puhuta suuresta erosta normaaliin. Jokaiseen kulukategoriaan tuntui uppoavan vähän rahaa ja pienistä puroista kasvaa helposti suuri joki. Tämä joki vei nyt kaiken ylimääräisen mukanaan ja jäljelle jäi vain muisto nautinnollisesta heinäkuusta. Joskus näinkin, mutta ei huolta, miljoonan tavoitetta ei ole unohdettu!

Säästämisaste romahti tasolle 36% heinäkuussa. Oltiin todella kaukana tavoitetasosta 75%.

En mielelläni katsele vain 36% säästämisastetta, vaan pyrin pitämään sen keskimäärin yli 75% tason. Jotta se pysyisi jatkuvasti heinäkuun tasolla, minun pitäisi keksiä jostain joka kuukaudelle noin 1200 euron arvosta tuhlattavaa. En edes keksi mihin (toteuttamiskelpoiseen hankkeeseen) tällaisen rahasumman voisi joka kuussa survoa, joten eiköhän tuo säästämisaste palaa piakkoin takaisin totutulle tasolle.

Sijoitukset kehittyivät odotettua paremmin

Lähtöoletukseni heinäkuuhun eivät olleet korkealla sijoitusten suhteen. Kaikkien tärkeimpien salkkuyhtiöideni osavuosikatsaukset julkaistaan elokuun aikana. En ollut kuitenkaan tajunnut, että toki heinäkuulle voisi osua positiivisia tulosvaroituksia. Ja niitähän tuli! Harvia, Qt ja Nokia julkaisivat posarit ja Nokialta saatiin vielä ihan koko tuloskin, joka oli erinomainen. Mukavien uutisten siivittämänä salkkuni kasvoi heinäkuun aikana 10% samalla, kun indeksi nousi 5%. Eroa indeksiin kertyi 5%-yksikköä, joka tarkoittaa salkkuni kokoon suhteutettuna euroissa noin 12500 euron ylituottoa. Tämähän alkaa olla jo varsin merkittävä rahasumma!

Heinäkuussa indeksi jäi kauas taakse ja ylituottoa kertyi 5 prosenttiyksikköä.

Heinäkuu oli kaupankäynnin kannalta hiljainen kuukausi. Tein ETF-kuukausisäästöt, kuten joka kuussa ja näiden lisäksi tein vain yhden oston enkä yhtään myyntiä. Ostin Tecnotreetä heti Kyösti Kakkosen oston jälkeen. Olin seurannut yhtiötä jo jonkin aikaa, mutta nyt näin parhaaksi perehtyä siihen vielä astetta syvemmällä tasolla.

En ole varsinaisesti kovin innostunut siitä, että yhtiön suurimmat asiakkaat ovat Latinalaisessa Amerikassa, josta omien kokemuksieni mukaan rahojen saaminen kotiin voi olla erittäin haastavaa. Mutta Tecnotreellä on omaa henkilöstöä siellä päin ja asiakkaat ovat teleoperaattoreita, jotka ainakin toivon mukaan ovat vakavaraisia.

Tecnotreen yrityssaneeraus oli itselleni liian suuri riski, mutta juuri tämän riskin poistuminen K2:n sijoituksen myötä sai minut myötämieliseksi ottamaan pienen siivun yhtiötä salkkuuni. Noh, osake nousi melkein 30% ostohinnastani heinäkuun aikana, joten näin jälkiviisaana voin todeta, ostos oli hyvä, mutta aivan liian pieni! Mielestäni Tecnotreen tapauksessa kasvuennusteet voivat mennä uusiksi nyt, kun saneeraus on takana päin johtuen siitä, että moni potentiaalinen asiakas on varmasti nähnyt parhaaksi minimoida riskejään ja valita palvelutoimittajan, joka on Tecnotreetä vakavaraisempi ja hyvämaineisempi.

Heinäkuun posarit olivat täyttä timanttia. Olen näissä kirjoituksissa hehkuttanut Harviaa jo niin paljon, että mainitsen nyt vain olleeni erittäin iloinen tuosta posarista. Qt:n kanssa oli ainakin itselläni pientä epäröintiä kasvulukujen suhteen, mutta posari pyyhkäisi ne huolet pois ja nyt voi taas ottaa hieman rennommin. Osakekurssikin nousi ihan mukavasti ennen kuun vaihdetta. Nokian kovat luvut olivat kohtuullisen odotettuja, mutta ne olivat silti paljon kovemmat, kuin osattiin odottaa. Tämä lupaa erittäin hyvää jatkon kannalta, joten kyydissä pysytään. Lundmark on saanut aikaan erinomaisen käänteen ja hänen kommunikaationsa sijoittajien suuntaan on ensiluokkaista.

Mikä yhdistää Harviaa, Qt:ta ja Nokiaa? Nämä kaikki kommunikoivat jatkuvasti tyylillä ‘under promise and over deliver’. Luvataan varovaisesti ja sitten yllätetään positiivisesti. Näen tämän tyylin hyveenä, sillä odotusten ylittäminen luo positiivista ilmapiiriä yhtiön ympärille ja näin rohkaisee jatkuvaan ylisuorittamiseen.

Vastaavasti taas tyyli ‘over promise and under deliver’ on erittäin vahingollinen, kuten Nokian lähihistoriaan perehtyneet voivat allekirjoittaa. Luottamus yhtiötä kohtaan katoaa ja epäilyksen tummat pilvet nousevat horisontista – varmasti myös todella stressaavaa toimivalle johdolle ja hallitukselle. En malta olla mainitsematta, että myös maamme hallitus on tippunut tähän joukkoon. Lupaukset ovat suuria, mutta teot pieniä. Ja silloin, kun teot ja puheet eivät ole linjassa, ovat puheet merkityksettömiä ja vain tekojen ja tulosten kautta voidaan punnita tehtyä. Tämän ovat oppineet kantapään kautta kaikki Lehtoon vuosina 2017 ja 2018 sijoittaneet. Tuolloin toimitusjohtajan lupaukset olivat kauniita, mutta pettymykset vain jatkuivat ja sijoittajat menettivät rahansa.

Nettovarallisuus harppasi uudelle tasolle

Heinäkuu oli yhtä tykitystä nettovarallisuudelleni. Etenkin kuun viimeinen viikko oli ennennäkemätön. Kuun viimeisen kahden pörssipäivän aikana salkkuni nousi yli 10 000 euroa. Samalla bitcoinieni arvo nousi yli 1500 euroa. Nämä yhdessä puskivat nettovarallisuuteni vajaasta 20 000 euron odotetusta kasvusta yli 30 000 euron kasvuun. Tämä oli todellinen jännitysnäytelmä! Heinäkuussa rikkoutui myös osakesijoitusten ja bitcoinin vastasykli, jossa toisen noustessa toinen aina laskee. Yli kolmenkympin nousut ovat sen verran tiukkoja, että ne vaativat kaiken mahdollisen avun tuekseen.

Heinäkuussa nettovarallisuus kehittyi erinomaisesti. Hyvän kehityksen taustalla oli osakkeiden ja bitcoinin nousu.

Tällä kertaa muu varallisuus ei muuttunut isossa kuvassa mihinkään ja noususta vastasivat yksinomaan osakesalkku ja bitcoin. Nyt voin jo viimeistään todeta, että lumipallo vyöryy kovaa tahtia alamäkeen. Pelkästään palkkatuloista säästämällä en voisi mitenkään saada kasaan 30 000 euroa edes vuoden säästämisellä. Nyt varallisuuteni kasvoi sen verran yhden kuukauden aikana. Tuntuu käsittämättömältä etenkin, kun samaan aikaan tiedostaa sen, että lumipallo sen kuin vain jatkaa kasvamistaan koko ajan. Nyt pitää vain hengittää syvään ja pysyä rauhallisena. Tyypillisesti sijoittaja on itse itsensä pahin vihollinen tekemällä hätiköityjä liikkeitä. Tätä pyrin nyt välttämään kaikin keinoin. Vaurastuminen vaatii malttia ja kylmiä hermoja.

Nettovarallisuuteni nousi heinäkuussa lukemaan 364 900 euroa. Kasvua kesäkuusta tuli 9,4% ja viime vuoden heinäkuuhun nähden 124%.

Nettovarallisuuteni on nyt tasolla 364 900 euroa. Alkuperäinen tavoitteeni tälle vuodelle oli 305 500 euroa pohjautuen budjettini ylijäämään ja sijoitusten 9% vuosituottoon. Bonustavoitteeni on nyt 400 000 euroa eli se vaatii loppuvuodelta keskimäärin 7000 euron kuukausikasvun. Tähän astiseen menoon peilaten tavoite ei ole mahdoton, mutta tiukka se on. Pörssi voi milloin vain kääntyä alamäkeen ja sen myötä tuon tavoitteen voi unohtaa. Mikäli tavoite täyttyy, juhlistan sitä käymällä ostamassa uuden rannekellon Aleksanterinkadun Lindroosilta.

Elokuu jatkaa siitä mihin heinäkuu jäi

En usko, että mikään suuri asia muuttuu elokuussa. Koronarokotukset etenevät, talous lähtee taas avautumaan ja globaali markkina vetää entistä paremmin toimeliaisuuden kasvaessa. Hyvältä siis näyttää. Inflaatiokin on jo jäähtymään päin ja USA:n 10-vuotisvelkakirjan korot ovat jo hyvän matkaa lasku-uralla.

Tuskin teen elokuussa mitään peliliikkeitä, mutta aina pitää pieni takinkääntövara jättää mikäli jotain yllättävää sattuisi tapahtumaan. Viimeinen tällainen tapahtuma on ollut Nokian lisäys salkkuun sen jälkeen, kun olin jo myymässä omistuksiani pois. Hyvä ensimmäisen kvartaalin tulos tuli täysin puskista ja sen mukana piti muuttaa omaa näkemystäni yhtiön tulevaisuudesta.

Mukavaa elokuuta, nautitaan nyt kesästä, kun sitä on vielä jäljellä!

T.A.

This Post Has 2 Comments

  1. Paelli^

    Onhan sen helppo säästää tuollaisia summia noilla tuloilla. Itse tienaan puolet vähemmän ja säästöaste parhaina kuukausina 36%.

    1. Olennaisinta ei tässä ole säästöaste, vaan kulujen hallinta. 36% säästöaste on erittäin kova ja paljon yli “suositusten” tai “ohjearvojen”, onnea siitä! Paras tapa kasvattaa säästöastetta on kasvattaa tuloja ja pitää samalla kulut vakiona.

Leave a Reply