Blog

Miljoonan euron tavoite, miksi ihmeessä? Olenko tyhmä vai kenties suhteellisuudentajuton, kun olen asettanut itselleni tällaisen tavoitteen? Aika tulee näyttämään olenko jompaakumpaa näistä, mutta tulen ainakin yrittämään parhaani seuraavan kymmenen vuoden ajan, jotta tähän tavoitteeseen pääsisin. Miljoona kuulostaa paljon paremmalta kuin esimerkiksi viisisataatuhatta ja onhan miljonääriksi tituleeraamisessa tiettyä prestiisiä.

Korkeamman luvun asettaminen tavoitteeksi tuntui turhalta, koska miljoonassakin riittää tekemistä enemmän kuin tarpeeksi ja toisaalta yhtään alemman luvun asettaminen tavoitteeksi ei herättäisi sisäistä motivaatiotani, joten loppupeleissä tavoitteen asettaminen miljoonaan oli helppo päätös.

Paperilla tavoite muuttuu todeksi

Vasta kun tavoitteen kirjoittaa paperille, voi sen konkreettisesti hahmottaa. Tästä syystä mitä ikinä tavoitteletkin, kannattaa se aina kirjoittaa ylös. Paperilla (tai excelissä minun tapauksessani) tavoite on helppo pilkkoa pienempiin osiin ja näin siitä tulee helpommin hahmotettava ja vähemmän uhkaavan oloinen. Onkin hyvin tärkeää, että tavoitteen pilkkoo niin pieniin osiin, että se muuttuu mielessä konkreettiseksi ja saavutettavaksi. Omalla kohdallani tämä tarkoitti tavoitteeni pilkkomista ensin 10 vuodelle ja sitten skaalaamista 28% keskimääräisellä vuosikasvulla (CAGR). Tämä skaalaus asettaa haastavimmat kasvuvuodet aikajanan loppupäähän, jolloin tässä jää vuosia aikaa hioa taistelusuunnitelmaa ja ottaa oikeita askelia polulla kohti miljoonaa. Tästä huolimatta myös ensimmäiset vuodet tulevat olemaan haastavia, sillä jo alkupään tavoitteet on viritetty suhteellisen tiukalle nykytilanteeni kannalta.

Kun tavoitteet vaativat ponnisteluja, mieli alkaa alitajuisesti pohtimaan ja palastelemaan keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Jos en olisi kirjannut tavoitettani ylös, en usko, että olisin alitajuisesti miettinyt bisnesideoita mustikkametsässä – tai että kirjoittaisin tätä blogia. Tiukan tavoitteen edessä pienet asiat, kuten blogin perustaminen, tuntuvat luontevilta askeleilta eteenpäin kohti kartoittamatonta reittiä tavoitetta päin. Intuitio ottaa valtaa ja asioita vain alkaa tekemään, koska tuntee pakottavaa tarvetta tehdä jotain, jotta tavoite tulisi lähemmäksi. Se on nimittäin selvää, että Netflixiä katsomalla ja Redditiä selaamalla en tavoitettani tule saavuttamaan.

Tavoite sitouttaa ja ohjaa

Ihminen kaikista pyrkimyksistään huolimatta ei ole täysin vapaa olento. Tarvitsemme sisältöä ja ohjausta elämään – miten muuten voimme esimerkiksi selittää uskonnon vahvan roolin historiassamme? Saamme myös nautintoa onnistumisista. Oikein asetettu tavoite voi tuoda näitä kaikkia. Se toimii kuin punainen lanka, johon voi nojata aina, kun joutuu tekemään vaikeita päätöksiä kuten esimerkiksi, että ostanko viikonlopuksi sisäfilettä vai tyydynkö jauhelihaan? Tai että käynkö poimimassa omat mustikkani talven varalle vai turvaudunko pakastealtaaseen? Noh, ymmärsitte idean.

Koska matka on pitkä – 10 vuotta – on erittäin tärkeää iloita pienistäkin onnistumisista. Tämä ylläpitää motivaatiota jatkaa tiellä, joka ei aina tule olemaan kermavaahdolla kuorrutettu. Tämä on yksi syy lisää pilkkoa tavoite niin pieniin osiin, että siitä tulee hyvin konkreettinen. Jokaisen välietapin ylittäminen on saavutus, jota on syytä juhlistaa. Tavoitteeni laadusta johtuen tulen todennäköisesti juhlistamaan välietappeja kustannustehokkaasti, mutta asiaankuuluvalla arvokkuudella.

Huomasin jossain vaiheessa, että sijoituspäätökseni olivat usein huonoja pitkien pelisessioiden jälkeen. Olisi ehkä ollut muitakin ratkaisuja, mutta pitkälti tästä syystä pelaaminen on kohdallani hiipunut eikä enää juuri ole tehnyt mieli pelata videopelejä. Tavoitteeni on kuitenkin korvannut tätä aukkoa tekemällä sijoittamisesta ja varallisuuden kasvattamisesta pelien kaltaista saavutusten ja kokemusten metsästystä. Olen siis puoliksi vahingossa pelillistänyt varallisuuden kasvattamisen itselleni. Tämä ei välttämättä toimi kaikkien kohdalla, etenkään jos ei ole pelaajataustaa, mutta omalla kohdallani tämä on erinomainen tapa pitää motivaatiota ja mielenkiintoa yllä.

Fake it ’til you make it

Jotta voisit saavuttaa tavoitteen, tai monia muita asioita elämässä, on hyödyllistä ajatella asiat niin kuin olisit jo saavuttanut ne. Tämä harmiton roolipelaaminen voi olla se puuttuva asia, mikä erottaa toisistaan ne, jotka saavuttavat tavoitteensa ja ne, jotka eivät koskaan koe menestystä. Koska tavoitteenani on miljoonan euron nettovarallisuus, minun pitää ajatella niin kuin olisin jo miljonääri. Näin voin totuttautua ajatukseen, että olen miljonääri eikä se tunnu mitenkään luonnottomalta – itse asiassa minun kuuluukin olla miljonääri, se on täysin luonnollinen asia ja vain ajan kysymys. Haastavaa tästä voi tehdä se, etten oikeastaan tiedä minkälaista on olla miljonääri, koska nettovarallisuuteni on tällä hetkellä huipussaan. Tässä onneksi auttaa miljonäärien haastatteluja ja videioita täynnä oleva internet. Eikä rooliin tarvitse kehittyä yhden yön yli, vaan se on pitkä prosessi, joka hioutuu hiljakseltaan.

Olen huomannut tästä ajattelutavasta olevan hyötyä monta kertaa elämässäni. Esimerkiksi työelämässä olen hyödyntänyt tätä laajalti. Tiedän aika tarkkaan, miten haluan urallani edetä, joten yritän aina pohtia kuinka tekisin asiat tavoittelemassani roolissa. Toistaiseksi tästä on ollut se hyöty, että esimieheni ovat palkinneet palkankorotuksilla ja kiitoksilla kohtuullisin väliajoin. Suosittelen tätä ajattelumallia lämpimästi, sillä mitä loppujen lopuksi siinä voi hävitä?