Neljän kuukauden tipaton, mitä opin?

Neljän kuukauden tipaton, mitä opin?

Uudenvuodenlupauksena vaimolleni lupasin olla vappuun asti tipattomalla. Puhuin ensin tammikuusta, mutta hän heitti haasteen, että mikset olisi vähän pidempään ja siitä se ajatus sitten lähti. Entisellä teekkarilla ajatus kääntyi jostain syystä heti vappuun. Ja niin päätös oli tehty!

Haluan korostaa, että en ole diagnosoinut itselläni ongelmaa alkoholin kanssa eli siitä syystä en tähän haasteeseen lähtenyt. Itse asiassa join alkoholittomia oluita jo ennen vuodenvaihdetta ja olen tietoisesti vähentänyt alkoholin käyttöä jo pidempään.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna neljä kuukautta oli sopivan pituinen ajanjakso kokeilla tipatonta. Siinä ajassa ehti nollaamaan suhteensa alkoholiin ja kaikki rutiinit, jos sellaisia oli, ehtivät kadota. Ensimmäisen pullon korkkaaminen vappuna tuntui tuoreelta jutulta. Suhteen alkoholiin pääsi luomaan alusta asti uudestaan ilman menneisyyden painolastia. Tämä oli raikasta ja juuri tästä syystä voin suositella samanlaista kokeilua aivan kaikille. Kokeile! Voit oppia jotain uutta itsestäsi.

Paastolla oli positiivisia vaikutuksia

Mainitaan vielä, että alkoholi on ollut ainoa päihde, jota olen käyttänyt eli neljä kuukautta elin täysin ilman mitään päihteitä. Tällä oli positiivinen vaikutus kehoon ja mieleen. Olo on tuntunut normaalia energisemmältä ja muisti on parantunut selvästi. Kun on pakotettuna elämään tässä maailmassa eikä välillä käy pakenemassa todellisuutta, niin asiat etenevät ajatuksissa selkeässä kronologisessa järjestyksessä ja ketju on katkeamaton. Ei tule päiviä, jolloin kaikki nollaantuu ja pitää muistella, että mitä tapahtuikaan. Mieli kirkastui ja on saanut normaalia enemmän aikaiseksi. Kun on aina läsnä, on normaalia herkempi ottamaan ympäröivän maailman signaaleja vastaan ja kaikki tuntuu responsiivisemmalta.

Ongelmiin juominen ei ole hyvä lähtökohta elämään, mutta silloin tällöin oluen korkkaaminen on mukavan rentouttavaa. Siihen nähden neljä kuukautta ilman mitään oli tuskaisen pitkä aika. Mutta toisaalta selvisin ja jos olisi pakko, niin selviäisin varmasti myös jatkossa – mikä on voimaannuttava tieto. En kuitenkaan näe vapaaehtoista absolutismia järkevänä tai tavoiteltavana, sillä tuolloin riski ongelmajuomiseen kasvaisi mikäli ote joskus herpaantuisi. Sen sijaan harkittu ja varovainen alkoholin nauttiminen vastuullisesti tuntuisi olevan se tie, joka sopii minulle. En halua ohittaa laadukkaita ja tarkkaan harkittuja ruokaviinejä, ikimuistoisille hetkille otettuja kilistelyjä ja hyvässä seurassa nautittuja rentouttavia oluita – unohtamatta erinomaisen ruoan päälle kahvin kanssa nautittua konjakkia. Mutta kaiken muun juomisen voin jättää pois, sen opin. Tämän voin tehdä, koska uskon, että näin tekeminen itse asiassa lisää hyvinvointiani eikä ole pois siitä.

Neljän kuukauden jälkeen sellainen arkipäiväinen asia kuin alkoholi muuttui substanssiksi, jota arvostan entistä enemmän. Taidolla tehty viini tai olut on asia, joka oikeasti nostaa elämänlaatuani ja siksi haluan pitää näiden juomien nauttimisen niukkuushyödykkeenä. Niukkuudesta syntyy arvostus. Juomien maistelu tuntuu aina erityiseltä hetkeltä, kun tilaisuudet valitsee huolella ja pitää määrät kohtuullisina.

Pidänkö jatkossa lisää tipattomia?

Neljän kuukauden tipaton oli opettavainen kokemus. Tulen varmasti jatkossa pitämään lisää tipattomia kausia, mutta en välttämättä näin pitkiä. Asiat pitää asettaa kontekstiin. Jos juominen pysyy maltillisena, niin en välttämättä näe tarvetta “kiusata” itseäni ylimääräisillä rajoitteilla. Mutta välillä kohtuus saattaa unohtua ja tuolloin astetta pidemmän tipattoman pohtiminen käy taas ajankohtaiseksi.

Arkirutiinit on kohtuullisen helppo päivittää, mutta juhlapyhäsesongit ovat haastavia, kun tuolloin helposti palaa vanhoihin tapoihin ja kohtuus unohtuu. Ei auta muuta kuin aktiivisesti pyrkiä eroon vanhoista tottumuksista ja pyrkiä opettelemaan uutta tilalle. Joulu on tyypillisesti sellainen aika, kun mindset palaa jonnekin nuoruuteen ja tulee syötyä ja juotua aivan liikaa ilman mitään muuta syytä kuin että on joulu. Pidän tätä juhlapyhää koetinkivenäni. Mikäli selviän joulusta ilman alitajuista paluuta vanhoihin tapoihin, niin selviän kyllä muistakin juhlapyhistä.

Kokemus oli valaiseva. Opin uutta itsestäni, pääsin nollaamaan suhteeni alkoholiin ja aloittamaan puhtaalta pöydältä. Jos tämä tuntuu ajankohtaiselta, niin voin suositella lämpimästi. Lisäksi saatat säästää euron jos toisenkin!

T.A.

PS. Seuraa muiden uudenvuodenlupausteni ja tavoitteideni edistymistä Twitterissä ja liity sähköpostilistalle, jotta saat tiedon uusista teksteistäni ensimmäisenä!

Leave a Reply