Maaliskuun tilinpäätös – romahdus vai riemahdus

Maaliskuun tilinpäätös – romahdus vai riemahdus

Maaliskuu oli tapahtumarikas vaikkakaan ei mitään verrattuna vuoden takaiseen. Alkukuu meni romahdusta odotellessa ja pieni korjausliike markkinoilla saatiinkin aikaiseksi. Tämä kuitenkin taittui nopeasti ja lopulta nousu vain jatkui.

Olen huomannut löytäväni itseni jonkinlaiselta mukavuusalueelta nykyisenlaisten varallisuuden kasvulukujen suhteen. On vaikeaa motivoida itseään yhä vahvempaan suorittamiseen, kun nykyisellä tahdilla pääsisin jo helposti tavoitteeseeni. Spartalaisen mentaliteetin ylläpitäminen vaatii nyt oikeaa tahdonvoimaa, sillä nyt ei ole oikea hetki vaipua mukavuuden untuvaiseen horrokseen, kun vuosien työn jälkeen on vihdoin saanut lumipallon pyörimään omaksi eduksi.

Läpsyt molemmille poskille, vahvalla nipistyksellä takaisin ruotuun ja kohti entistä suurempia kasvulukuja.

Tuloslaskelmaa dominoi hyvinvoinnin kaipuu

Kulukategorioissa hyvinvointi oli korostunut maaliskuussa. Näin koronan keskellä on hyvä panostaa omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kun ei oikein muihin voi keskittyä, niin paras teko muillekin on pitää itsestään huolta. Muilta osin tuloslaskelma oli lähes zenmäisessä tasapainossa budjetin kanssa. Ilmeisesti se budjetin tekeminen on vieläkin tärkeää, vaikka en sitä välttämättä enää suoranaisesti tarvitsisi. Alitajuinen ohjaava vaikutus toimii.

Maaliskuun tuloslaskelma. Tulot ja kulut olivat budjetin mukaisessa tasapainossa. Säästöpossusta siirtyi rahaa sijoitussalkkuun maaliskuun alussa, kun pörssissä hieman romahteli.

Hyvinvoinnin lisäksi harrastuksiin upposi pieni määrä rahaa. Tällä kertaa päivittäistavarat olivat lähellä budjettia vaikkakin vielä hieman koholla. Trendin kääntyminen oli tärkeää, sillä se kertoo siitä, että edelliskuussa nähty elintasoinflaatio ei olekaan ottanut ylivaltaa, vaan kyseessä oli enemmänkin hetkellinen ilmiö. Ylijäämä oli suunnilleen budjetoidussa 75% arvossa, marginaalisesti alle. Osakesalkkuun virtasi rahaa säästöpossun puolelta alkukuun pörssiromahduksen aattona. Toki mitään romahdusta ei sitten tullutkaan, mutta rahat kuitenkin jäivät salkkuun odottamaan tulevia tilaisuuksia.

Maaliskuun säästämisaste oli lähes budjetoidulla (75%) tasolla. Viime vuonna koronajärkytyksen myötä kyseinen lukema oli vielä korkeampi. Vertailukaudet tulevat olemaan haastavia läpi koko tulevan vuoden.

Pandemia todella näkyy säästämisasteissa viime vuonna, kun lähes järjestään oltiin yli 80% tasoilla. Kulut oli vedetty minimiin ja tulot kuitenkin rullasivat mukavasti keskeytymättöminä. Varallisuuden kasvun kannalta tämä oli kulta-aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä tuota tahtia ei jaksaisi ellei tietäisi, että tilanne normalisoituu pian. Yllättävän kauan korona on kuitenkin kestänyt, kun vielä viime huhtikuussa ajattelin, että tartuntaketjut on helppo katkaista ja kesään mennessä tilanne normalisoituisi. Nyt tuntuu, että hyvä jos kesällä 2021 nähdään pandemian loppu.

Sijoitukset testasivat käsien vahvuutta

Maaliskuu teki painetestin käsien vahvuudelle. Paperikädet myivät omistuksensa maaliskuun alun pienessä korjausliikkeessä ja timanttikädet pitivät omistuksensa tai ostivat lisää. Nähtiin myös voimistuvaa sektorirotaatiota, jossa perinteiset toimialat veivät rahavirtoja trendikkäiltä kasvuyhtiöiltä. Toisin sanoen kasvuyhtiöportfoliot todennäköisesti ottivat turpaan indeksiltä maaliskuussa. Näin tein itsekin, vaikka ihan mukavasti plussalla olinkin. OMXHGI nousi noin yhden prosenttiyksikön enemmän kuin oma salkkuni, joten indeksiltä tuli takkiin noin 1900 euroa.

On mielenkiintoista seurata oliko kasvuyhtiöiden voittokulku nyt tässä vai jatkuuko se vielä oikukkaina harppauksina, kuten viime kuukausina on nähty. Teot kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, olen vahvasti kasvuyhtiöissä mukana, joten ilmeisesti odotan niiden voittokulun vielä jatkuvan.

OMXHGI päihitti osakesalkkuni täpärästi maaliskuussa yhden prosenttiyksikön erolla. Perinteiset toimialat vahvistuivat kuun aikana merkittävästi ja kasvuyhtiöt ottivat osumaa korkojen noustessa. Tässä kontekstissa lopputulos oli puolustusvoitto.

Maaliskuussa tapahtui salkussani pieniä liikkeitä, mutta ei mitään kokonaisuuden kannalta merkittävää. Perus kuukausisäästöjen lisäksi talletin vähän lisää rahaa salkkuun, kun romahdus näytti alkukuussa ilmeiseltä. Lopulta haaviin tarttui vain pieni lisäys Harviaa. Otin Orthexin muoviämpäriosakeannista pikavoitot, joilla saatiin katettua kotitaloutemme puolen viikon ruokaostokset. Nightingale Healthin osakeannin kiersin kaukaa sen jälkeen, kun tutustuin yhtiön ansaintalogiikkaan, tunnuslukuihin ja arvostustasoon. En vain yksinkertaisesti saanut näistä päässäni toimivaa yhtälöä ja tällä kertaa näyttäisi siltä, että tämä oli oikea johtopäätös. Olisin mielelläni laittanut vähän paukkuja tähän yhtiöön mikäli profiili olisi ollut erilainen, mutta pitää nyt seurata tarinaa sivusta ja kääntää takki mikäli lukujen kehitys alkaa tukea narratiivia.

Osinkokevään hiluja tarjoilivat Talenom ja Revenio. Saadut osingot olivat niin pieniä, etten niitä edes huomannut salkun päivittäisten liikkeiden joukosta ilman erillistä vilkaisua Nordnetin salkun tapahtumat-listalle. Talenomilta tuli 47 euroa ja Reveniolta 100 euroa osinkoja ennakonpidätysten jälkeen. Toivottavasti nämä rahat jaettiin omistajille sen takia, ettei niitä olisi järkevällä pääoman tuotolla voitu investoida eteenpäin eikä sen takia, että ‘on vain tapana maksaa osinkoa’. Olisi hienoa nähdä suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksilta lujaa päättäväisyyttä ja sellaista luottoa omien yritysten liiketoimintaan, jolla voitaisiin uskottavasti perustella osinkojen väliin jättäminen kannattavien investointien vaatimien pääomatarpeiden takia.

Viime vuoden romahdus vaihtui riemahdukseen

Kun henkisesti on varautunut romahdukseen, saa kovista kasvuluvuista suurempaa kiitollisuudentuntoa kuin jos olisi jo valmiiksi diskontannut sisään kovat kasvulukemat ja sitten rimaa hipoen päässyt niihin. Paranoidi optimismi on varsin hyvä lähestymistapa elämään ja kokemani perusteella riskeihin valmistautumisen lisäksi se lisää myös hyvin menneistä asioista saatua nautintoa. Tämä on varsin loogista, koska paranoidi optimisti varautuu pahimpaan skenaarioon ja hahmottaa kuinka huonosti olisi voinut käydä, jos todennäköisyydet olisivat pelanneet erilaista peliä.

Maaliskuun kehitys jatkoi vahvaa edelliskuukausien trendiä. Vahvin omaisuusluokka oli taas kerran bitcoin. Muu varallisuus laski, kun talletin pankkitililtä 11000 euroa arvo-osuustilille.

Taas kerran kuukauden lukujeni voimakkain moottori oli bitcoin 39% kasvulla. En tiedä kuinka kestäviä tällaiset kasvulukemat ovat, mutta toivotan ne tervetulleiksi niin usein kuin ne vain haluavat tulla kyläilemään. Jos joskus voivottelen tällaisia kasvuprosentteja liian pieniksi, saatte läpsäistä minua poskelle. Sijoitussalkkukin lopulta pinnisteli mukavalle plussalle, mitä en pitänyt mitenkään itsestäänselvänä edes kuun lopulla. Kovien kasvukuukausien jälkeen on tervettä, että otetaan pientä huilia ennen seuraavaa spurttia ylöspäin.

Yli 19 600 euron kasvulla tämä kuukausi oli oman historiani neljänneksi paras kuukausi ikinä, joten siinä oli paljon sellaista, mistä voi olla kiitollinen. Jos olisin puhtaasti palkkatyöläinen ilman mitään muita tulovirtoja, ei tällaisista tuloista voisi haaveilla edes pk-yrityksen toimitusjohtajana (etenkään verojen jälkeen tarkasteltuna). Sijoittaminen se on mikä kannattaa!

Nettovarallisuus nousi kahdennentoista kerran putkeen uuteen ennätykseen. Edellisvuoden maaliskuuhun nähden kasvua on kertynyt vuodessa yli 180 000 euroa eli 154%.

Nettovarallisuuteni nousi maaliskuussa lukemaan 298 600 euroa – tiukat 154% nousua edellisvuoden maaliskuusta. Kaukana ei olla enää kolmensadantonnin merkkipaalusta ja koko tämän vuoden nettovarallisuustavoitteestani, joka on 305 500 euroa. Nämä tavoitteet tuntuvat paukkuvan kovin helposti ja ehkä näyttää siltä, että minulta puuttuu todellista kunnianhimoa, mutta 39% kuukausinousujen etukäteisbudjetointi bitcoinille ei kuulosta omaan korvaani kovin realistiselta – etenkään pidemmällä aikavälillä. Aika tulee näyttämään ratsastanko tässä nyt massiivisen varallisuuskuplan aallon harjalla vai onko jalkojen alla jotain tukevampaa.

Huhtikuun hämärässä eteenpäin

Päivät pitenevät ja säät lämpenevät, mutta ainakin itselleni markkinanäkymät ja maailmantalouden kehitys ovat jokseenkin hämärän peitossa. Yleensä minulla on edes vääräksi osoittautuvat näkemys siitä, mihin markkinat ovat menossa, mutta nyt on liikaa muuttujia pöydällä. Koronarokotukset, virusmuunnokset, USA:n massiiviset elvytyspaketit, korkojen nousu, inflaatio-odotusten epävarmuus, palvelualaa uhkaavat konkurssit, raaka-aineiden hintojen nousu… en tiedä mitä tästä yhtälöstä tulee ulos. Toki toivon, että talous jatkaa kasvua ja vahvat suorittajat pysyvät vahvoina, mutta psyykelle tekee hyvää varautua myös pahempiin skenaarioihin niin henkisesti kuin taloudellisesti. Käteispositio on siis jokseenkin suuri ja kasvamaan päin, jotta yllättäviä tilanteita varten jää pelivaraa.

Aurinkoista kevään jatkoa ja kärsivällistä kuntavaalien odotusta!

T.A.

Leave a Reply