Tilinpäätös 46/114. Seuraan kuukausittain oman talouteni kehitystä kohti tavoitettani, joka on miljoonan euron nettovarallisuus vuoden 2028 loppuun mennessä.
Luonto vihertää ja osinkoja kilahtelee tilille – taattuja kevään merkkejä ilmassa! Euromääräisesti osinkokevät on omassa salkussani suunnilleen yhtä merkittävä kuin syksy, koska monet yhtiöt jakavat osinkonsa kahdessa osassa. Pidän tätä hyvänä asiana yhtiöiden kannalta, sillä ulos menevän kassavirran hajauttaminen pienentää taseen volatiliteettia ja tuo joustavuutta yritysostojen rahoittamiseen. Etenkin kasvuyhtiöiden kohdalla olisi hienoa nähdä taseen priorisoimista kasvuun pääomien palauttamisen sijaan.
Huhtikuussa käytiin eduskuntavaalit ja näyttäisi siltä, että maamme on saamassa niin oikeistolaisen hallituksen kuin nykyisillä puolueilla on mahdollista. Odotukset valtiontaloutta tasapainottavalle, kansalaisten ostovoimaa ja työllisyyttä parantavalle politiikalle ovat korkealla, joten ainakin henkilökohtaisesti tuleva hallituskausi voi olla suuri pettymys mikäli oikeistopolitiikka ei toteudukaan. Toivon kovasti, että hallitusvastuussa olevat pysyvät poissa Instagramista, reality tv:stä ja muista turhista oman kuvan kiillottamiseen tarkoitetuista julkaisuista ja sen sijaan keskittyvät tekemään tiukkaa politiikkaa maan etu edellä.
Pääsin huhtikuussa ensimmäistä kertaa henkilökohtaisesti nauttimaan covid-19 viruksesta. Nyt ymmärrän astetta paremmin, miksi virus on niin ikävä kuin se on. Suhteellisen nuorena ja perusterveenä en onneksi saanut kovin vakavaa tautimuotoa, mutta neljä kuumeista yötä oli sekin varsin tarpeeksi. Normaali flunssa on kohdallani tyypillisesti mennyt ohi parissa päivässä ja hetkellisesti näin tunsin myös covidin kanssa, mutta sitkeä virus yllätti ja kuume vain jatkui. Lopulta virus kuitenkin talttui ja elämä jatkui.
Vuosibonukset kasvattivat tuloja
Tulot olivat vuosibonusten myötä merkittävästi normaalia suuremmat. Tämä oli toki huomioitu täysmääräisesti budjetissa, joten mitään yllättävää ei sinänsä päässyt tapahtumaan. Kulupuoli sen sijaan oli normaalia matalammalla tasolla, mikä oli hyvin tarpeellista tämän vuoden budjettia silmällä pitäen.
Asumiskulut olisivat olleet huomattavasti korkeammat mikäli emme olisi saaneet sähköhyvitystä marras- ja joulukuulta. Verkkopankkiini napsahti sähkölasku koko ensimmäiseltä kvartaalilta, mutta hyvitysten jälkeen jäimme itse asiassa vähän plussalle. Ensimmäisen kvartaalit sähköt maksoivat noin 650 euroa ja hyvityksiä tuli 700 euron edestä. Toki Caruna veti omansa välistä eli missään nimessä täysin ilman sähkökuluja emme selvinneet. En voi hyvällä omatunnolla väittää, että olisimme näitä sähkötukia tarvinneet, mutta toisaalta ei niitä erikseen tarvinnut hakeakaan. Ymmärrän hyvin miksi mediassa on valitettu tukien huonosta kohdistuvuudesta, sillä oletettavasti pienimmälläkin kohdistamisella kotitaloutemme olisi jäänyt tukien ulkopuolelle.
Suurista tuloista johtuen säästämisaste oli korkea 88%. Tämä tuli tarpeeseen, sillä koko vuoden yhteenlaskettu säästämisaste on vasta 49%, kun olen budjetoinut 68% tasoa. Tarve on hallita kuluja myös loppuvuonna. Onneksi suurin yksittäinen tekijä matalaan säästämisasteeseen on helmikuun aurinkopaneeli-investointi, joka maksaa jo itseään takaisin ja tulee pienentämään kuluja loppuvuonna ja näin omalta osaltaan tukee korkeampaa säästämisastetta.
Sijoitukset jatkoivat vahvaa kehitystä
Huhtikuu oli sijoitusten kannalta taas kerran erinomainen kuukausi. Parin prosentin nousu oli varsin riittävä yhdelle kuukaudelle, etenkin kun vertailuindeksi jäi nollille. Jopa prosentin kuukausittaisella kasvulla saisi vuositasolla merkittävät voitot. Omasta mielestäni paras markkinaympäristö olisi juuri sellainen, jossa noustaisiin tasaisen hitaasti ylös kuukaudesta ja vuodesta toiseen ilman suuria ylikuumenemisia. Tällä kertaa ylituottoa indeksiin nähden kertyi 3600 euroa.
En tehnyt huhtikuussa yhtään ostoa tavanomaisten ETF-kuukausisäästöjen lisäksi. Sen sijaan sain osinkoja viideltä yhtiöltä, Reveniolta, Inderesiltä, Remedyltä, Kamuxilta ja Harvialta yhteensä 672 euroa ennakonpidätysten jälkeen. En varsinaisesti sijoita osingot edellä eli osingon suuruus ei vaikuta sijoituspäätökseeni mitenkään, mutta yleensä hyvät yhtiöt tekevät kasvavaa tulosta ja pystyvät maksamaan osinkoa ilman, että tase siitä kärsii. Osingonmaksu voi olla yhtiölle järkevää mikäli se ehkäisee taseen ylikapitalisoitumista. Liian suuri oma pääoma voi saada yritysjohdon hätiköimään ja tekemään heikkoja investointipäätöksiä pääoman tuoton heikentyessä. Parhaassa tapauksessa osingonmaksu siis suojelee omistajia huonoilta päätöksiltä.
Kun katson yllä olevan taulukon yhden kuukauden kehitystä, en täysin hahmota, kuinka noilla prosenteilla salkkuni pystyi kasvamaan vain kaksi prosenttia. Mutta selitys löytyykin Nordnetista, jossa valitsemalla 1kk ajanjakson, huomaan heti, että mukana on myös 30.3. ja 31.3., jotka olivat arkipäiviä. Nuo päivät mukaan luettuna salkkuni nousi 6% eikä 2% ja nyt prosenteissa on huomattavasti enemmän järkeä.
Q1-osavuosikatsauskausi oli salkkuni kannalta varsin hyvä. Ehdottomasti kovimmat luvut pöytään löi Qt, joka pesi kaikki odotukset ennalta. Oli hienoa nähdä, että vielä monen vuoden jälkeen kasvu vain jatkuu vahvana. Toisena nostona Revenio sen sijaan julkaisi odotuksia heikommat luvut ja markkina selvästi alkoi epäillä kasvukäyrän jatkuvuutta. Ymmärrän markkinoiden hermoilua varsin hyvin, koska Revenion arvostuskertoimet ovat todella korkeat, mutta samalla pidän yritysostoa OCT-markkinassa niin ilmeisenä arvoa tuovana peliliikkeenä, että hetkellinen pehmeys ei tunnu pahalta.
Nettovarallisuus puksuttaa tasaisesti ylöspäin
Nettovarallisuuden kasvua ihmetellessä tylsyys on hyvä asia. Mitä tasaisemmin ja tylsemmin käyrä kohoaa, sen parempi. Miljonääriksi tuleminen ei ole jännitysspektaakkeli, vaan hermoja raastavan tylsä vuosia kestävä maraton.
Osinkoja tuli, pörssi oli suotuisa, bitcoin nousi, asuntolainat lyhenivät ja käteispuskuri kasvoi. Yhteensä näistä puroista kertyi 16 800 euron nousu nettovarallisuuteeni. Valtakunnassa kaikki näyttää ruusuiselta, mutta pinnan alla kytee. Bitcoineihini kohdistuu merkittävä luottotappioriski Tesseractin vaikeuksien myötä. Sen kerran kun tein peliliikkeitä bitcoineillani, heti kosahti. Tämä oli taas kerran hyvä opetus, miksi bitcoinit kannattaa vain pitää kylmäsäilössä eikä hötkyillä.
Olen päättänyt kirjoittaa Tesseractista oman kirjoituksen sitten, kun lopullisen tappiot ovat vahvistuneet ja olen saanut auditointiraportin, mutta lyhykäisyydessään he siis tarjosivat Coinmotionin kautta määräaikaista lainasijoitusta kiinteällä korolla. Sekä Coinmotion että Tesseract ovat Fivan valvonnassa ja päällisin puolin näytti siltä, että molemmat selvisivät naarmuitta viime kesän romahduksista kryptomaailmassa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että naarmuja syntyi ja syviä sellaisia, mutta näistä ei vain kerrottu yhteistyökumppaneille. Ja näin ollen sijoittajat kärsivät. Mutta tosiaan yksityiskohdat selviävät myöhemmin ja ensikäden tiedon saaminen tapahtumista on tällä hetkellä vaikeaa ellei mahdotonta. Palaan myöhemmin aiheeseen, koska kyseessä oli mielenkiintoinen ja opettavainen tapaus.
Tämän vuoden nettovarallisuustavoite 420 000 euroa ei ole enää kovin kaukana. Matkaa on 34 100 euroa ja pelkästään budjetin mukaisesta ylijäämästä olisi vielä tänä vuonna tulossa 35 600 euroa. Mikäli sijoitukseni pysyisivät loppuvuoden suunnilleen nollissa, tavoite olisi saavutettu. Todellisuudessa näin ei tule käymään ja bitcoineista tulee jonkin verran luottotappioita, jotka tulevat rokottamaan kokonaisuutta eli tilanne on kaikkea muuta kuin taputeltu.
Henkilökohtaisesti nyt ollaan jännittävissä lukemissa, koska edellinen huippu lokakuulta 2021 oli 389 000 euroa. Tämä puolentoista vuoden monttu saattaa nyt mennä umpeen hetkenä minä hyvänsä!
Toukokuu toivoa täynnä
Makron suhteen odotukseni toukokuulle ovat vähissä. Mielenkiintoisimpana odotuksen kohteena on Ukrainan vastahyökkäys, jota kaikki odottavat kuin kuuta nousevaa. Mikäli sellainen nähtäisiin, se todennäköisesti liikuttaisi markkinoita suuntaan tai toiseen lopputuloksesta riippuen.
Nautitaan pitenevistä päivistä ja vehreytyvästä luonnosta!
T.A.
