Helmikuu 23 – Energiaa auringosta

Helmikuu 23 – Energiaa auringosta

Tilinpäätös 44/114. Seuraan kuukausittain oman talouteni kehitystä kohti tavoitettani, joka on miljoonan euron nettovarallisuus vuoden 2028 loppuun mennessä.

Vihdoin ne saapuivat! Aurinkopaneelit asennettiin katollemme helmikuun alussa. Paneelit tekivät säälle saman kuin sijoittaminen teki talousuutisille – yhtäkkiä jokainen muutos säässä tarkoittaa erilaista ennustetta sähköntuotantoon kotonamme vaikuttaen suoraan elämäämme. Toki pörssisähköön siirtyminen jo osaltaan altisti säätilojen vaihtelulle, mutta nyt tuulen lisäksi ennusteissa kiinnostaa myös auringonpaiste ja sateet.

Muilta osin helmikuuta sävytti rauhallisuus. Työkiireet ovat väistyneet ja tilalle on tullut taas paljon vapaa-aikaa, jonka kanavoiminen järkeväksi tekemiseksi on ajoittain ollut haasteellista. Muutos on tervetullut, mutta nyt pitää vain päivittää rutiineja ja keksiä mielekästä tekemistä. Nämä siirtymät vievät oman aikansa, mutta eiköhän tässä tulevien kuukausien aikana jotain mielenkiintoista uutta projektia saada aikaiseksi.

Tuloslaskelma otti kertaluontoista osumaa

Tämän vuoden kulut tulivatkin sisään hyvin etupainotteisesti. Lähes puolet kulubudjetista on jo käytetty, kun kaksi kuukautta tätä vuotta on kulunut. Syynä oli tietysti aurinkopaneelien asennus, josta syntyi 6770 euron lasku omalle osalleni. Tämän pitäisi pienentää loppuvuoden sähkölaskuja, joten yhtälö tulee tasapainottumaan vuoden edetessä.

Helmikuun tuloslaskelma oli kulupainotteinen johtuen aurinkopaneelien asennuksesta, josta tuli 6770 euron lasku.

Helmikuun rahoittamiseksi käytiin syvällä säästöpossun syövereissä hakemassa yli 6000 euron edestä säästöjä. Tämä ei ollut ongelma, koska olin pitänyt säästöpossun pulleana erityisesti tätä kuukautta varten. Nyt kaikki suuret kulut tälle vuodelle on otettu sisään, joten periaatteessa voisin tyhjentää possun ja sijoittaa kaiken. Näin todennäköisesti tulen tekemään, mutta pitää pohtia sopivaa sijoituskohdetta.

Halusin kirjata koko aurinkopaneeli-investoinnin suoraan kuluksi, koska investointi tulee pienentämään tulevia kuluja. Voi olla, että investointi jossain määrin nostaa kiinteistömme arvoa, mutta olettama on liian spekulatiivinen eikä asennetuilla paneeleilla ole likvidiä jälleenmyyntiarvoa. Näin ollen kirjaaminen kuluksi tuntuu kaikkein rehelliseltä tavalta toimia nettovarallisuuden näkökulmasta.

Investointi itsessään oli mielestäni järkevästi hinnoiteltu. Asennettu kapasiteetti on 10,37 kWp, joten hintaa kertyi kotitalousvähennysten jälkeen 1090 euroa per kWp. Vuosituoton pitäisi olla noin 9400 kWh ja riippuen sähkön hinnasta, takaisinmaksu on 6-10 vuoden välillä (6 vuotta = sähkön hinta 20snt/kWh ja 10 vuotta = 12snt/kWh sisältäen siirrot, verot ja energian). Tulen seuraamaan takaisinmaksua hyvin tarkasti tulevien vuosien aikana.

Helmikuun säästämisaste laski jyrkästi pakkasen puolelle. Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen, sillä tämän vuoden suurimmat kulut on nyt otettu sisään ja loppuvuosi on hyvin tulopainotteinen, mikä tulee korjaamaan koko vuoden säästämisasteen.

Säästämisaste koki kovan romahduksen, mutta kyseessä on onneksi vain yksittäinen kuukausi. Loput kuukaudet tulevat olemaan hyvin tulopainotteisia, mikä tulee korjaamaan koko vuoden säästämisasteen. Henkilökohtaisena haasteena tulee olemaan ylläpitää korkeaa säästämisastetta ja välttää ylimääräisiä kuluja; houkutus lisätä kulutusta kasvaa tulojen kasvaessa. Tätä varten budjetointi on hyvä tapa – se valmentaa henkisesti jo etukäteen tulevia tapahtumia varten, jolloin hetken koittaessa voi keskittyä itse suoritukseen, kun henkinen puoli on jo etukäteen laitettu kuntoon. Budjetoinnilla ja henkisellä valmistautumisella uskon pystyväni pitämään loppuvuoden kulut kurissa kasvavista tuloista huolimatta.

Sijoitukset noudattelivat tammikuun trendiä

Sijoitusten kannalta tämä vuosi on alkanut erinomaisesti. Parin kuukauden tuotot ovat nyt olleet yhteensä lähes 13%, kun indeksi on jäänyt alle 5%. Helmikuussa ylituottoa indeksiin nähden kertyi 4%-yksikköä eli 7300 euroa. Tämä on varsin virkistävää karmean viime vuoden jälkeen.

Helmikuussa sijoitussalkkuni nousi 6% samalla, kun indeksi nousi vain 2%.

Jälleen kerran surffailin läpi kuun tekemättä yhtään aktiivista sijoituspäätöstä. Rahat rullasivat normaaliin tapaan kuukausisäästöihin, mutta muilta osin keskityin seuraamaan salkkuyhtiöideni tulostiedotteita. Tulokset olivat kauttaaltaan varsin kelvollisia mikä näkyi palkitsemisena osakekursseissa. Kurssit ovat nousseet nyt jopa niin paljon, että ostohousut eivät kovin helposti mene jalkaan. Räikeitä alihinnoitteluja on vaikea löytää ja nopeasti nousevat korkotasot leipovat markkinoille kasvavaa systeemiriskiä. Nyt voi olla oikea hetki katsella hieman sivusta mihin markkina on menossa ja jatkaa sijoituksia, kun selkeä suunta on näkyvillä.

Parhaassa tapauksessa inflaatio lähtisi taittumaan ja korkotaso maltillisesti lähtisi laskemaan ilman, että mitään menee rikki. Pahimmassa tapauksessa jotain menee rikki esimerkiksi kiinteistösektorilla, jossa omaisuuserien arvot ovat tulleet jyrkästi alas ja kaupanteko on jäätynyt.

Nordnet-salkkuni helmikuun lopussa. Omistukseni jakautuivat selviin voittajiin ja häviäjiin yhden kuukauden tuotolla mitattuna.

Yksittäisten sijoitusteni kohdalla näkyy helmikuun tuotoissa selvä korrelaatio tulosjulkistuksiin. Positiivisimmat yllättäjät palkittiin ja pehmeitä tuloksia rankaistiin. Poikkeuksen sääntöön teki Revenio, joka laski selvästi, vaikka tulos oli varsin kelvollinen. Revenio-positioni on pysynyt pitkään samalla tasolla, joten ehkä hiljalleen voisi olla aika kasvattaa tätä hieman.

Nettovarallisuus nousi kuluista huolimatta

Vaikka otin sisään tämän vuoden suvereenisti suurimmat kulut, nettovarallisuuteni nousi lähes viisinumeroisesti. Olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja näyttäisikin nyt siltä, että tänä vuonna asettamani 28 000 euron tavoite sijoitusten tuotoille on täyttynyt. Toki viime vuosi opetti, että sijoitusten lopulliset tuotot eivät ole selvillä ennen kuin vuosi on paketissa, mutta ainakin alku on nyt lupaava. Kaikki tuotot tästä eteenpäin ovat ylituottoa budjettiini nähden, mikä on ajatuksena varsin lämmittävä.

Helmikuun nettovarallisuuden muutokset olivat sijoitusten vetämiä. Käteisvarantoni pienenivät aurinkopaneeli-investoinnin seurauksena.

Kaikki omaisuusluokat kehittyivät suotuisasti muuta varallisuutta lukuunottamatta, jossa aurinkopaneeli-investointi painoi tuon omaisuuserän miinukselle. Ilman tuota investointia myös muu varallisuus olisi ollut plussalla ja kokonaisuus olisi ollut 15 000 euroa plussalla. Paneelit ovat kuitenkin hauska investointi, joka tuo omaan talouteemme resilienssiä volatiileja sähkön hintoja vastaan.

Nettovarallisuuteni oli 360 300 euroa helmikuun lopussa.

Matkaa on vielä viime vuoden huippuihin, mutta suunta on oikea. Nettovarallisuuteni nousi tasolle 360 300 euroa helmikuun lopussa, joka on korkeampi kuin kertaakaan viime vuonna, mutta vielä muutama kymmen tuhatta alemmalla tasolla kuin vuoden 2021 huiput. Nyt vain pidetään tämä suunta ja aika hoitaa loput. Pelkästään tämän vuoden ylijäämästä pitäisi tulla noin 60 000 euroa kasvua nettovarallisuuteen.

Maaliskuun pohdinnat

Aurinko alkaa totisesti paistaa maaliskuussa ja sähköntuotanto pääsee kunnolla käynnistymään. Tämän seuraaminen tulee olemaan todella mielenkiintoista. Makrotaloudessa tuli vuosi täyteen siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuon tapahtuman aiheuttama inflaatiopiikki iskee vertailulukuihin ja oletuksena on, että vuosi-inflaatio taittuisi sen myötä. Ehkä myös korkotasossa voitaisiin vihdoin nähdä huiput. En olisi vuosi sitten mitenkään voinut odottaa, että nyt oltaisiin lähellä 4% euriboria – koko ajatus olisi tuntunut täysin absurdilta. Ehkä tästä voi päätellä, että todennäköisesti korot tulevat tästä laskemaan, mutta kuinka nopeasti, se on se tuhannen taalan kysymys.

Mukavaa kevättä,

T.A.


Vihreä possu ihailee uusia aurinkopaneeleitaan 🌞